Moderni yhteiskuntamme tarvitsee metalleja ja mineraaleja, mutta voidaanko nämä tarpeet ratkaista kierrätyksellä? Mitä metalleja voidaan kierrättää ja missä määrin?

Palaa navigointiin

ESIMERKKI: METALLIKIERRÄTYS RUOTSISSA

Maailmanlaajuisesti metallien ja mineraalien tarve on suuri ja kasvaa edelleen. Kierrätys ja uusiokäyttö ovat yksi energiatehokkaimmista toimenpiteistä, joilla rajoitetaan kaivos teollisuuden ympäristövaikutuksia. Yhteiskuntamme tuottaa valtavia määriä jätettä. Muun muassa elektronisten laitteiden kehitys viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut erittäin nopeaa. Samanaikaisesti yhtä valmistettua tuotetta kohden käytetään pienempiä määriä raaka-aineita. Tämän kehityksen oletetaan jatkuvan, mikä vuorostaan tekee tuotteiden elinkaaresta yhä lyhyemmän. Kierrätyksestä tulee sen vuoksi entistä tärkeämpää ja samalla myös haastavampaa. Matkapuhelin voi tänä päivänä sisältää noin 70 erilaista alkuainetta, joista moni on metallisia ja joiden kierrätys kiinnostaa.

Ruotsissa metalleja kierrätetään runsaasti. 1950-luvulta lähtien jalometallien sekä rautaa, terästä ja perusmetalleja sisältävän romun kierrätys on lisääntynyt voimakkaasti, teräsromun kierrätys 50 %:sta 92 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Harvinaisempien metallien kierrätys on vielä vaatimattomalla tasolla, mutta Ruotsi hoitaa kuitenkin noin puolet koko Euroopan elektronisen jätteen kierrätyksestä.

Ruotsin metalleja tuottava teollisuus, joka on yksi maan tärkeimmistä peruselinkeinoista ja jolla on merkittävä osuus viennistä, ottaa suuren osan raaka-aineistaan ruotsalaisesta kallioperästä. Kierrätettyjä metalleja käytetään myös runsaasti. Oikealla olevassa taulukossa näkyy erilaisten metallien käyttö ja tuotanto Ruotsissa, sekä niiden kierrätysaste kansainvälisten tilastojen mukaan.

KIERTOTALOUS

Kiertotalous käsittää kaiken paremmasta tuotesuunnittelusta ja uusista liiketoimintamalleista teknisiin parannuksiin, parempiin ohjaustoimenpiteisiin ja tiedostamiseen kierrätyksen ja uusiokäytön ohella, jotta voidaan vähentää yhteiskunnan tarvetta käyttää primäärejä raaka-aineita. Kiertotalouteen kuuluu useita tärkeitä periaatteita:

• Jäte nähdään resurssina, nyt tai tulevaisuudessa.

• Tuotteet suunnitellaan älykkäämmin kierrätyksen yksinkertaistamiseksi.

• Mahdollisuuksien mukaan käytetään kierrätettäviä ja myrkyttömiä materiaaleja, joilla varmistetaan resurssitehokas ja myrkyistä vapaa kierto.

• Maksimoidaan tuotteiden käyttöaika korjaamalla, päivittämällä ja vaihtokaupalla jakelijan toimipaikassa.

• Yksinkertaistetaan kiertoa materiaalien alkulajittelun ja keräämisen avulla.

MITKÄ METALLIT OVAT KIERRÄTETTÄVIÄ?

Useita metalleja ja metalliseoksia, kuten kuparia, terästä ja alumiinia, on helppo kierrättää. Kierrätys tapahtuu usein metallin uudelleen sulatuksella ja uusien tuotteiden valmistuksella. Prosessi on sitä yksinkertaisempi mitä enemmän metallia on käytettävissä tai jos metalleja ei tarvitse erottaa toisistaan. Esimerkiksi alumiinitölkki on helpompi kierrättää kuin samankokoinen piirilevy, koska alumiinitölkki voidaan sulattaa ja muotoilla uudelleen uusiksi tölkeiksi. Piirilevy sitä vastoin sisältää monia komponentteja ja metalleja, jotka on erotettava toisistaan. Tämä voidaan tehdä murskaamalla piirilevy jauheeksi ja käyttämällä erilaisia menetelmiä, kuten magneettisuutta, ominaispainoa ja kemikaaleja erottamaan metallit, jotka sen jälkeen sulatetaan uudelleen. Joidenkin metallien, esim. harvinaisten maametallien, indiumin ja berylliumin kierrätys on vaikeaa tai mahdotonta nykyteknologiaa käyttämällä.

Tähän voi olla monta syytä, metallien erottelu voi olla vaikeaa ja tehotonta, uudelleen sulatus poistaa haluttuja ominaisuuksia tai volyymit ovat riittämättömiä, jotta kierrätys kannattaisi.

RIITTÄÄKÖ KIERRÄTYS?

Metallien ja mineraalien tuotanto ei ole koskaan ollut niin valtavaa kuin se on tänä päivänä, ottaen huomioon niin louhinnan kuin kierrätyksenkin. Samanaikaisesti käytämme raaka-aineita enemmän kuin koskaan. Lisääntynyt uuden teknologian, kulkuneuvojen, energian ja ruuan tarpeemme asettavat suuria haasteita raaka-aineiden saannille. Kierrätys on energiatehokas keino tuottaa raaka-aineita, mutta onko se riittävä kattamaan lisääntyneet tarpeemme? Tähän vaikuttavat useat tekijät, ennen kaikkea kierrätettävän jätteen saatavuus ja se, onko käytettävissä oikeanlaista teknologiaa. Toinen tärkeä näkökohta on, onko kierrätys yhteiskuntataloudellisesti ja ympäristön kannalta tehokasta vai ei. Voi esimerkiksi olla parempi käsitellä jäte, sillä kierrätettäessä siitä voisi vapautua vaarallisia aineita. Kierrätys saattaa myös olla epätaloudellista, jos käytettävä teknologia kuluttaa valtavasti energiaa tai jos kysyntää ei ole.

Kupari on yksi kierrätyskelpoisimmista metalleista: se säilyttää ominaisuutensa uudelleensulatuksen jälkeen ja sitä on usein saatavilla suuria määriä ilman että erottelua tarvitaan, esimerkiksi sähköjohdoissa. Tästä huolimatta kierrätys kattaa vain noin 30 % maailman jokavuotisesta tarpeesta ICSG:n* mukaan. Tämä voi johtua siitä, että kuparia käytetään erittäin pitkiä aikoja, jopa useita kymmeniä vuosia. Lähes kaikki aikojen kuluessa maasta louhittu kupari on käytössä juuri nyt tämän päivän yhteiskunnassa.

Teräs, jota käytetään muun muassa infrastruktuurissa ja ajoneuvoissa, on maailman eniten kierrätetty materiaali. Noin 650 miljoonaa tonnia terästä saatiin kierrätetystä materiaalista vuonna 2016 (Worldsteel**). Teräksen kierrätyksellä voidaan säästää noin 70 % energiaa (Worldsteel) ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 58 %:lla (BIR***). Yhteensä noin 40 % maailman teräksestä tehdään kierrätetystä materiaalista joka vuosi (BIR).

Rauta, perus- ja jalometallit ovat helpommin kierrätettäviä kuin monet muista metalleista, joita käytämme yhteiskunnassamme, mutta siitä huolimatta kierrätys ei kata niiden kysyntää. Monien harvinaisempien metallien, esimerkiksi harvinaisten maametallien, koboltin ja litiumin kohdalla, kierrätyksen osuus on alle 1 % kysynnästä. Näitä metalleja tarvitaan muun muassa “vihreään teknologiaan”, kuten sähköautoihin, paristoihin ja tuuliturbiineihin. Metallien ja mineraalien suuri kysyntä merkitsee sitä, että niiden kierrätys voi parhaimmillaankin vastata kysyntää vain osittain.

* International Copper Study Group, www.icsg.org. ** World Steel Association, www.worldsteel.org *** Bureau of International Recycling, www.bir.org.